Nautaparlamentin puheenvuoroissa nousivat esiin kotimaisen tuotannon arvostus tai sen puute, lihasta viestimisen tärkeys sekä kuluttajien suhde naudanlihaan. Asiantuntijapuheenvuorot tilatason taloustaidoista, kotimaisen kuiviketurpeen saatavuudesta ja nykyaikaisista teknologiaratkaisuista antoivat ajattelemisen aihetta.
Suomessa ei tiedetä, että naudanlihantuotantomme on maailmanlaajuisella mittakaavalla huippua, totesi europarlamentaarikko Elsi Katainen. Väheksyvä ja jopa kielteinen suhtautuminen kotimaiseen ruoantuotantoon oli yksi keskeisistä huolenaiheista Nautaparlamentissa, joka kokoontui Jyväskylässä heinäkuun lopulla. Tapahtumassa oli mukana lähes sata osallistujaa, ja sen järjesti tällä kertaa Pihvikarjaliitto.
Ilmapiiri- ja arvostuskysymyksen lisäksi Elsi Katainen nosti esiin EU:ssa parhaillaan meneillään olevia lukuisia lakiesityksiä. Yksi kesän kuumimmista kysymyksistä on ollut ennallistamisasetus, johon ratkaisua on haettu muun muassa rajaamalla maatalousmaa vettämistavoitteen ulkopuolelle. Syksyllä käsittelyyn odotetaan eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistusta, jossa Suomen on oltava tarkkana olosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.
Jauhelihaeläintä ei ole
SOK:n marketkaupan myyntipäällikkö Juha Nieminen kertoi Nautaparlamentille, kuinka hintojen nousu on vaikuttanut ostamiseen: siirtyminen tuoteryhmien sisällä edullisempiin vaihtoehtoihin ja asiakasvirtojen ohjautuminen edullisempiin myymälöihin, suuret volyymimuutokset ja tarjousostamisen kasvava suosio ovat tämän päivän ostokäytäntöjä. Silti lihan myynti on edelleen yli vuoden 2019 tason, mikä saattaa selittyä sillä, että etätyö on tullut jäädäkseen, ja kuluttajat syövät kotona aiempaa useammin.
Naudanliha on edelleen juhlatilaisuuksien ruokaa, mutta toisaalta helppous on yksi vahvimmista ruokatrendeistä. Sen ja koronavuosien jälkeen takaisin tulleen kiireen vuoksi kuluttaja ostaa mielellään jauhelihaa. Kauppa sanoo myyvänsä sitä, mitä asiakas haluaa, joten tilanne on nurinkurinen: arvo-osat uhkaavat jäädä käsiin. Tässä olisikin tarvetta uudenlaiselle ajattelulle siitä, millaisia ovat tulevaisuuden kuluttajien tarpeet - sikanauta kun on edelleen jalostamatta.
Pötsi on biojalostamo
Luken tutkimusprofessori Marketta Rinne kertoi suomalaisen nautatalouden olevan laajan tutkimustarkastelun perusteella kestävää. Naudan pötsi on biojalostamo, jossa tuotetaan nurmesta ruokaa ihmisille kelpaavaan muotoon. Suomen ilmasto ja luonto asettavat reunaehtoja sille, mitä näillä leveyksillä voidaan viljellä, ja nurmi on olosuhteiden puolesta käytännössä ainoa maanlaajuisesti kilpailukykyinen viljelymuoto. Rinne totesi, että naudat eivät ole aiheuttaneet ilmastonmuutosta, vaikka viljelijöiltä niin kuin kaikilta muiltakin sektoreilta odotetaan osallistumista sen hillintään.
Lihaviestinnästä keskusteltiin paneelissa, jossa mukana olivat Ruokatieto Yhdistyksen Anni-Mari Syväniemi, Suomen Lammasosuuskunnan Anniina Holopainen ja Tamminen Oy:n Pasi Tamminen. Ongelmaksi nähtiin, että suomalaista lihantuotantoa ei kuluttajien, kaupan eikä oikein toimijoiden itsensäkään taholta ymmärretä. Tällä hetkellä lihaketjussa ole riittävän suurta resurssia vastata kasvavaan tiedontarpeeseen. Ratkaisuna nähtiin alan eri toimijoiden verkostoituminen ja tavoitteellinen toiminta yhteen hiileen puhaltamiseksi.
Nautatilojen talous oli Nautaparlamentissa vahvasti mukana, sillä viime ajat ovat olleet viljelijöille vaikeat. Eniten
päänvaivaa tuntuu aiheuttavan epävarmuus ja tulevien näkymien puute, mikä tekee varautumisesta vaikeaa. Kun taloudelliset puskurit on kriisiaikana käytetty, tilojen maksuvalmius on täpärällä varsinkin eteläsuomalaisilla tiloilla, kun suorien EU-tukimaksatusten aikataulu on viivästynyt. Wikli Groupin Aila Riikosen mukaan kassanhallinnasta onkin hyvää vauhtia tulossa maatalousyrittäjän yksi keskeisimmistä ammatillisista taidoista.
Turvemaista alle prosentti tuotantokäytössä
Suomalaisilla naudoilla ja siipikarjalla on yhteinen nimittäjä, joka on avainroolissa vähäisen antibioottien käytön kannalta: kuiviketurve. Eläinten puhtauden ja hyvinvoinnin takaajana turve on omaa luokkaansa, ja vaikka sille on viime aikoina etsitty korvaajaa, mikään muu kuivikemateriaali ei sisällä kaikkia samoja hyviä ominaisuuksia, kuten imukykyä, antiseptisuutta ja maanparannusta osana lannan käsittelyä. Nautaparlamentissa asiantuntijana vieraillut Turvetuottajat ry:n toiminnanjohtaja Hanna Haavikko muistutti, että Suomen suo- ja turvemaista alle prosentti on tuotantokäytössä, ja turvetta käytetään vähemmän kuin se uusiutuu. Turve ei siis ole loppumassa, mutta eri asia on, onko sitä jatkossa saatavilla kuivikekäyttöön.
Tarkkuutta, tehokkuutta ja säästöjä alleviivasi myös AGCO Suomen Ismo Kauppinen, joka esitteli nykyaikaisten maatalouskoneiden sisältämän teknologian tuomia mahdollisuuksia viljelyyn. Traktorin tuottavuuden mittaaminen on tätä päivää, ja esimerkiksi siementen ja apulannan säästöt ovat mitattavissa ajolinjojen ja automaattiohjauksen ansiosta.
Nautaparlamentin tarkoituksena on kautta vuosien ollut myös karjankasvattajien yhteenkuuluvuuden lujittaminen. Viljelijän työ sitoo yrittäjät tiukasti omalle tilalle, mutta loppukesällä rehunteon ja peltotöiden välissä on usein löytynyt hetki, jolloin voi tavata kollegoja ja vaihtaa kuulumisia. Pihvi-illallinen hyvästä kotimaisesta naudanlihasta valmistettuna kruunasi tälläkin kertaa tapahtuman.