top of page
  • Pihvikarjaliitto

Ilman laiduneläimiä luonnonlaitumet kasvavat umpeen ja monimuotoisuus heikkenee


Lauantaina 15. kesäkuuta vietetään järjestyksessään kolmatta valtakunnallista luonnonlaidunpäivää. Silloin maatilat ja muut toimijat ympäri Suomen pitävät avoimia ovia ja järjestävät ohjelmaa. Päivä juhlistaa luonnonlaitumia sekä niitä kunnossa pitäviä nautoja, lampaita ja muita laiduntajia.


Perinneympäristöt ovat erittäin lajirikkaita elinympäristöjä ja monien uhanalaisten lajien koti. Perinneympäristöt vaativat kunnossa pysyäkseen jatkuvaa hoitoa, etteivät ne kasva umpeen. Laiduneläinten tekemä kunnossapitotyö on tärkeää etenkin kesäkuukausina, jolloin luonnonlaitumilla voi nähdä useita tuttuja niittykukkia, kuten ahomansikoita ja kissankelloja. Samaan aikaan alueiden umpeenkasvun uhka on ajankohtaisimmillaan.  

Suomessa on tällä hetkellä noin 30 000 hehtaaria hoidossa olevia perinneympäristöjä, joiden pääasiallinen hoitotapa on laidunnus. Perinneympäristöjä hoidetaan niin valtion suojelualueilla kuin yksityisillä mailla. Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on nostaa hoidettujen perinneympäristöjen ala 52 000 hehtaariin, jotta hoito olisi lajien ja luontotyyppien kannalta kestävällä tasolla.  

”Tukijärjestelmän viimeaikaiset haasteet valitettavasti vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista. MTK ja SLC ovat luonnon monimuotoisuuden tiekartassaan korostaneet tarpeen kehittää markkinaehtoisia rahoitusmahdollisuuksia perinneympäristöjen hoidolle. Yhtenä keinona tähän voi toimia MTK:n Luontoarvot.fi-palvelu, sanoo MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen.

Niityt ja laitumet hallitsivat ennen maaseutumaisemaa, mutta laidunnus vähentyi 1900-luvulla huomattavasti maatalouden menetelmien muuttuessa. Nykyisin Suomen perinneympäristöt ovat kaikki uhanalaisia luontotyyppejä, ja niillä elää neljäsosa maamme uhanalaisista lajeista. 

Perinneympäristöjen katoaminen on suuri uhka pölyttäjähyönteisille, joiden työ on korvaamatonta viljely- ja puutarhakasvien pölytyksessä.   

”Kedoilla ja niityillä elää laaja kirjo erilaisia perhosia ja mesipistiäisiä, joiden ansiosta saamme parempaa satoa monista peltokasveista sekä mehevämpiä marjoja ja hedelmiä. Mikäli pölyttäjien elinympäristöt katoavat, sillä on vaikutusta paitsi niittykasviemme tulevaisuuteen myös omaan ruokaturvaamme”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.  

Luonnonlaidunpäivänä useat maatilat ympäri Suomen avaavat laitumensa yleisölle ja järjestävät ohjelmaa. Päivä onkin mainio tapa nähdä maatilan elämää sekä oppia luonnonlaitumista ja luonnon monimuotoisuudesta. Usealta tilalta voi samalla ostaa myös luonnonlaiduntuotteita. Kaikki teemapäivän tapahtumat löytyvät päivittyvästä kartasta, josta voi katsoa lähialueensa tapahtumat. 

”Tänä vuonna monet luonnonlaidunpäivän tapahtumista ovat hyvin ihmisten ulottuvilla. Esimerkiksi Kotkassa Kyminlinnan kupeessa on Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten, Kotkan kaupungin ja paikallisten maatilojen yhteistapahtuma”, kertoo Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:n puheenjohtaja ja Kosken kartanon luomutilan isäntä Fredrik von Limburg Stirum.  


Luonnonlaidunpäivän järjestävät yhteistyössä MTK, SLC, WWF Suomi, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry, Metsähallitus, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria, Ruokavirasto, Perinnemaisemayhdistys, Suomen Lammasyhdistys ja Pihvikarjaliitto.   


Luonnonlaidunpäivän verkkosivulta löytyy lisätietoja sekä päivittyvä kartta avoimet ovet pitävistä tiloista. Median edustajat voivat olla suoraan yhteydessä omalta levikkialueeltaan löytyvään tilaan ja sopia juttukeikasta luonnonlaidunpäivän tapahtumaan. 

Lisätietoja: 

Anna-Rosa Asikainen, juristi luonnonsuojeluasioissa, MTK, 040 920 9858, anna-rosa.asikainen(at)mtk.fi   

Eeva-Liisa Korpela, suojeluasiantuntija (pölyttäjät ja muu lajisto perinneympäristöissä), WWF Suomi, 044 5655 165, eeva-liisa.korpela(at)wwf.fi 

Fredrik von Limburg Stirum, puheenjohtaja, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry,  040 540 1506, fredrik(at)koskis.fi

Katja Raatikainen, palveluomistaja, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358 40 354 0512, katja.raatikainen@metsa.fi 


Kuva: Laura Kuuluvainen


댓글


bottom of page