Valkoposkihanhet aiheuttavat suomalaiselle emolehmätuotannolle vuosittain merkittävät vahingot. Niiden siirtäminen riistalajiksi ja metsästettävien lajien listalle on askel oikeaan suuntaan tilanteen tasapainottamiseksi, mutta muitakin karkottamiskeinoja tulee jatkaa.
Valkoposkihanhi on elinvoimainen laji, joka on runsastunut viime vuosina huomattavasti. Se aiheuttaa vahinkoja esimerkiksi Pohjois-Karjalassa vuosittain tuhansien hehtaarien laajuisilla aloilla, tuhoten erityisesti nurmipeltoja ja syysviljoja. Linnut syövät kasvuston mustalle mullalle, jolloin kasvien kasvu pääsee alkuun vasta kevät- ja syysmuuttojen jälkeen. Samalla peltomaahan kohdistuu merkittävää likaantumista lintujen ulosteiden vuoksi. Käytännössä esimerkiksi nautojen laitumelle laskeminen onnistuu tuhoalueilla vasta viikkoja myöhemmin kuin sellaisilla alueilla, joilla tuhoja ei esiinny. Pahimmassa tapauksessa eläinten rehua on tuotava muualta.
Poikkeusluvat valkoposkihanhien häirintään ja ampumiseen on myöntänyt ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluva Varsinais-Suomen ELY-keskus. Ampumalupia ei viime aikoina kuitenkaan ole myönnetty, ja karkotustoimia rajoittavat hallinto-oikeuden ratkaisut, joilla pyritään suojelemaan muiden lintujen pesimärauhaa keväisin. Syksyisin ELY-keskus on myöntänyt poikkeuslupia häirintään paukkupatruunoilla valkoposkihanhien viljelmille aiheutuvien vakavien vahinkojen estämiseksi.
Pihvikarjaliitto kannattaa valkoposkihanhien siirtämistä riistalajiksi, mutta samalla on saatava valkoposkihanhi lisätyksi myös EU:n lintudirektiivin metsästettävien lajien listalle.
Valkoposkihanhien vähentäminen metsästämällä on sinänsä hyvä asia, mutta menee vuosia, että niiden kanta saadaan tasapainoon. Pihvikarjaliitto korostaa, että samaan aikaan on edelleen voitava jatkaa häirintää ja muita torjuntakeinoja. Vahinkoja viljelijöille aiheutuu vielä pitkään, ja niiden korvaamista viljelijöille on jatkettava. Rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista maksettiin ELY-keskusten tiedotteen mukaan vuonna 2023 korvauksia noin 3,37 miljoonaa euroa Suomessa. Suurin osa korvauksista kohdistui nimenomaan itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin. Vahinkojen ennaltaehkäisyyn, kuten hanhipaimeniin ja karkotinlaitteisiin, käytettiin noin 500 000 euroa.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee ehdotusta metsästyslain ja riistavahinkolain muuttamiseksi siten, että valkoposkihanhi ja merimetso siirrettäisiin riistalajeiksi. Ministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan lakimuutoksia sekä niihin liittyviä tiedon ja tietoaineistojen sekä erinäisten tehtävien siirtoa ELY-keskuksista ja Suomen ympäristökeskuksesta Suomen riistakeskukselle, Luonnonvarakeskukselle ja Ruokavirastolle.
Kuva: Pixabay
Comments