Kuiviketurpeen aika ei ole ohi

Turve on suomalaisessa yhteiskunnassa käynyt läpi lähes täydellisen imagomuutoksen. Vielä 2000-luvun alkuvuosina sitä pidettiin luotettavana energianlähteenä, mutta viime vuosina suhtautuminen turpeeseen on muuttunut. Keskustelu on kuitenkin usein

Kuva: Ismo Myllylä

Turve on myös merkittävä osa Suomen taloutta. Sen saatavuuden turvaaminen on keskeistä niin eläinten hyvinvoinnin kuin huoltovarmuuden kannalta. Kuiviketurpeen jatkuva tuotanto ja käyttö ovat olennainen osa kotimaisen maatalouden kestävyyttä ja toimivuutta.

Erityisesti Kuiviketiekartta, joka linjaa kotimaisen kuivikkeen tulevaisuutta, tuo esiin kuiviketurpeen merkityksen osana kestävää maataloutta. Pihvikarjaliitto on vahvasti tukenut Kuiviketiekarttaa, sillä se tunnistaa kuiviketurpeen tärkeyden pihvikarjatiloilla ja laajemmin koko kotieläintuotannossa. Liitto on tuonut esiin, että turpeen saatavuuden turvaaminen on keskeistä eläinten hyvinvoinnin ja maatalouden huoltovarmuuden kannalta.

Viimeisimpänä tärkeänä tunnustuksena turpeen merkitykselle on hallitusohjelman kirjaus, jossa turve todetaan strategisesti tärkeäksi tuotteeksi. Tämä tunnustus vahvistaa sen, että kuiviketurpeen käyttö on kansallisessa strategiassa olennainen osa kotimaisen maatalouden ja huoltovarmuuden turvaamista.

Erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa sijaitsevilla soilla, joissa polttoturpeen määrä on pieni, on suuri potentiaali kuiviketurpeen tuotannolle. Nämä ovat nopeasti kehittyneitä soita, joissa suurin osa turpeesta on kuivike- ja kasvuturvetta. Kun turvetuotanto sijoitetaan oikein ja käytetään jo olemassa olevia turvevarantoja järkevästi, voidaan turvetuotantoa optimoida ja samalla pienentää tarvittavan pinta-alan määrää. Tämä mahdollistaa kestävän tuotannon, joka tukee maatalouden tarpeita ilman tarpeettomia ympäristövaikutuksia.

Kuiviketurve ei ole jäänne menneisyydestä, vaan edelleen tarpeellinen ja toimiva ratkaisu. Sen käyttö vähentää lannan valumia, parantaa kompostointia ja helpottaa ravinteiden kierrätystä. Kuiviketurve on edelleen tärkeä osa suomalaisen maatalouden infrastruktuuria, joten tuotannon sekä käytön jatkuvuus on varmistettava.

On vaarallista niputtaa kaikki turvetuotanto yhdeksi ja samaksi ilmiöksi. Kuiviketurpeen alasajo energiaturpeen mukana ei perustu käytännön tarpeisiin vaan mielikuviin. Tällainen kehitys uhkaa paitsi eläinten hyvinvointia myös koko maatalouden toimintavarmuutta.

Kuiviketurpeen aika ei ole ohi – eikä sen pidäkään olla! Se on osa toimivaa ja omavaraista maatilataloutta ja sen tuotanto ja käyttö ansaitsevat sekä arvostusta, että selkeän erottelun energiakäytöstä. Nyt on aika tehdä järkeä vaativa päätös: turvata kuiviketurpeen saatavuus ja tuotanto myös tulevaisuudessa.