Suuri osa Suomen pihvikarjatilallisista laskee naudat kesäisin laitumelle. Pihvikarjaliitto muistuttaa, että laiduntaminen on naudoille lajityypillistä käyttäytymistä, mikä edistää eläinten hyvinvointia. Laiduntamista tulisikin suosia nykyistä enemmän suomalaisessa maatalouspolitiikassa.
Pihvikarjaliiton jäsenkyselyyn vastanneista tiloista peräti 96 prosenttia laiduntaa joko pelto- tai luonnonlaitumilla tai molemmilla. Kesä-heinäkuun vaihteessa toteutettuun kyselyyn vastasi joka viides liiton jäsentiloista, joten tulosta voidaan pitää vahvasti suuntaa-antavana. ”Pihvikarjojen osuus Suomen naudoista on noin 20 %, mutta laiduntavista naudoista valtaosa on pihvikarjaa”, kiteyttää liiton puheenjohtaja Tero Hosike.
Nauta on laumaeläin, joten ryhmässä laiduntaminen on sille lajityypillistä käyttäytymistä, samoin kuin verkkainen liikuskelu ruoan etsimiseksi. ”Emolehmätiloilla on tavallista, että laiduntavassa laumassa on emoja, niiden keväällä syntyneitä vasikoita ja yleensä myös sonni. Pihvikarjan kasvatuksessa emolehmän maito menee vasikan hyväksi, ja vasikat vieroitetaan vasta puolen vuoden iässä. Siihen saakka ne ovat laitumella emojensa kanssa”, Hosike kuvaa.
Laiduntamisen taloudelliset hyödyt nautatiloille ovat merkittävät. Kun naudat tekevät itse työn ruokansa eteen, viljelijä säästää rehun jakelun ja lannan poiston edellyttämää koneellisesti tehtävää työtä ja aikaa. Myös eläinten hoidossa tärkeää kuivikkeen levittämistä ei laidunkaudella tarvita, joten se jää työvaiheena ja kustannuksena pois. Sonnien tekemä työ eli astutus onnistuu sekin yleensä laitumen väljyydessä ja tukevalla maapohjalla navettaolosuhteita paremmin.
Kun laiduntaminen toteutetaan huolellisesti, se on taloudellisesti tehokas osa myös lihanautojen nurmeen perustuvaa karkearehuruokintaa. Hyvät satotasot syntyvät oikein toteutetusta laidunkierrosta, jossa yli- ja alilaiduntamista ei pääse tapahtumaan. Kun laitumen syöttäminen lopetetaan ajoissa, kasveille jää vihreää lehtipintaa, jolloin ne aloittavat kasvun nopeasti uudelleen. Hyvin kasvava ja yhteyttävä nurmi sitoo ilmakehästä hiiltä, parantaa maaperän kasvukuntoa sekä ehkäisee ravinnevalumia vesistöihin. Laiduntaminen lisää aina luonnon monimuotoisuutta, ja varsinkin luonnonlaitumilla se on ensisijainen keino hoitaa perinnebiotooppeja.
”Laitumiin perustuva karjankasvatus voi olla sekä vastuullista että taloudellisesti kannattavaa, siksi sitä kannattaisi suosia suomalaisessa maatalouspolitiikassa nykyistä enemmän. Laiduntamisessa on imagollista potentiaalia, jota emme ole vielä riittävästi hyödyntäneet. Kun mietitään suomalaisen ruoantuotannon vahvuuksia, laiduntaminen on vahva lisäarvotekijä”, Tero Hosike sanoo.
Kuva: Anssi Hänninen