Suomalaiset kotieläintilat elävät parhaillaan vaikeaa aikaa tuotantokustannusten nousun, heikon satokauden ja alhaisten tuottajahintojen vuoksi. Pihvikarjaliitto kiittää ministeri Leppää ja hänen koollekutsumaansa kriisityöryhmää siitä, että tilanteeseen haetaan parannusta yhteisvoimin.
Pihvikarjaliitto toivoo voivansa tuoda keskusteluun näkökohtia, jotka koskettavat erityisesti emolehmätuotantoon perustuvia nautatiloja.
Suomen nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti maatalouden heikkoon tuottavuuteen on pyritty hakemaan parannusta, vaikka tässä ei vielä olekaan täysin onnistuttu. Jotta päästäisiin heikon tuottavuuden perimmäisiin syihin, olisi tärkeää tehdä näkyväksi se, mistä tuotantopanoksista toimitusketjun kukin osa koostuu. Olisi pystyttävä tarkastelemaan, millaisia panoksia tuottajat, teollisuus ja kauppa kukin tahoillaan käyttävät, jotta kuluttajan kuva ruoan arvosta perustuisi todellisuuteen. Tuotantopanosten suhdetta tulisi sitten peilata siihen, mikä on alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan osuus kuluttajahinnoista.
On ymmärrettävää, että kilpailulaki asettaa tiettyjä rajoitteita avoimuudelle, mutta
kokonaiskuvaa on vaikea arvioida ilman koko ketjun läpinäkyvyyttä. Selkeän tilannekuvan puuttuessa on vaikea parantaa kenenkään asemaa.
Tuottajien aseman parantamiseksi on olemassa keinoja, jotka liittyvät läheisesti suomalaiseen tuotantotapaan. Tällä hetkellä tuottajahintoihin sisällytetään automaattisesti ominaisuuksia, joilla varsin todennäköisesti on lisäarvoa kuluttajalle. Yksi tällainen on antibioottivapaus tai vähäinen antibioottien käyttö - joka tällä hetkellä on valitettavasti vain tuottajan kunnia-asia ilman rahallista arvoa, vaikka se vaatii erityisosaamista. Toisena esimerkkinä voisi olla vaikkapa laidunnus, joka parantaa eläinten hyvinvointia ja tutkimusten mukaan myös lihan syöntilaatua. Silti tuottajan saama osuus kuluttajahinnasta ei tee eroa, onko nauta laiduntanut vai ei.
Mielestämme olisi tärkeää tunnistaa suomalaisen kotieläintuotannon vahvuudet ja maksaa alkutuottajalle siitä, mitä lisäarvoa hän ketjuun tuo.
Kolmantena asiana haluaisimme kannustaa kaikkia suomalaisia arvostamaan kotimaista ruoantuotantoa. On maantieteellinen tosiasia, että kotieläintuotanto sopii Suomeen, erityisesti nurmeen perustuva nautatalous, sillä nurmen satokausi on pitkä ja se kasvaa silloinkin, kun viljasato menetetään. Suomalainen nautatilallinen ei ole syypää maailman ilmasto- ja ympäristökriiseihin, vaan on tärkeä osa meidän ruokatuotantoamme. Siksi on raskasta saada päällensä suoranaista panettelua siitä, että tuottaa ruokaa niitä keinoja käyttäen, jotka meidän olosuhteissamme ovat usein parhaat mahdolliset. Olemme kiitollisia, että kauppa on kuluttajaviestinnässään jo huomioinutkin suomalaisia tuottajia, ja toivomme, että tällainen kannustava asenne laajenisi entisestään.
Comments