• Pihvikarjaliitto

Luonnonsuojelulaki uudistuu - laidunnuksesta osaratkaisu luonnon monimuotoisuudelle?

Luonnonsuojelulain uudistus tähtää lajien ja luontotyyppien suojelun ja seurannan parantamiseen. Lisäksi valmistellaan uutta lakia rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelystä ja ennaltaehkäisystä.


Pihvikarjankasvattajien kannalta keskeisiä asiakysymyksiä ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä lajien suojelu siten, että toimenpiteistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa maatalouselinkeinon harjoittamiselle.


Lajien suojelun edistäminen


Lajisuojelun keinot nykyisessä lainsäädännössä ovat rauhoittaminen ja elinympäristöjen ja esiintymispaikkojen suojelu. Rauhoittamien ja suojelu onnistuvat parhaiten kannustamalla, ei pakottamalla. Esimerkiksi alueiden lunastukset ja käyttötarkoituksen muutokset tulee tehdä ainoastaan maanomistajan suostumuksella, jotta suojelutoimenpide saa hyväksyntää, kannustaa ylläpitoon ja saavuttaa tarkoituksensa.


Nykyisen lainsäädännön puitteissa ELY-keskukset voivat maksaa avustuksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista maa-, metsä- ja kalataloudelle. Korvaussummat ovat viime vuosina olleet kasvussa, johtuen mm. rauhoitettujen lintukantojen vahvistumisesta sekä muuttolintujen reittien ja käyttäytymisen muutoksista.


Valtion maksamat korvaukset rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista tulisi maksaa elinkeinonharjoittajille täysmääräisenä. Perusteena on se, että vahingot voivat olla pitkäkestoisia ja paikallisesti esiintyessään mittasuhteiltaan ylivoimaisia yksittäiselle maatalousyrittäjälle.


Korvauksen edellytyksenä ei yksittäiseltä elinkeinonharjoittajalta tule vaatia vahinkojen ennaltaehkäisyä, koska esimerkiksi lintujen reitit tai petojen liikkuminen ovat ennalta-arvaamattomia.


Lainsäädännön avulla eräiden lajien rauhoitustarvetta voisi arvioida nykyistä joustavammin. Uudistuksen yhteydessä tulisi huomioida kannan harventamisen mahdollisuus, jos riskinä on, että rauhoitetun lajin ylisuuri paikallinen populaatio on haitaksi luonnon monimuotoisuudelle ja alueella olemassa olevalle elinkeinotoiminnalle. Esimerkkejä tällaisista ovat valkoposkihanhet, kurjet ja joutsenet, jotka ovat runsastuneet paikoitellen niin, että ne aiheuttavat mittavia taloudellisia tuhoja sekä vakavaa haittaa luontoympäristölle ja muille lajeille.


Luonnon monimuotoisuuden ja luonnon palvelujen turvaaminen


Suomessa perinnebiotooppien hehtaariala on ympäristökorvauksen piirissä olevien luonnonlaitumien perusteella enää 30 000-35 000. Ympäristöministeriö on asettanut tavoitteeksi pinta-alan kaksinkertaistamisen, ja pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on kirjaus luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisestä.


Luonnon monimuotoisuuden ja perinnebiotooppien säilyttämisen kannalta laiduntava pihvikarja voi olla keskeinen osa ratkaisua. Se, miksi laidunnusta luonnonlaitumilla ei nykyistä enemmän käytetä osana nautojen ruokintaa, perustuu ympäristökorvausten tiukkoihin ehtoihin ja toisaalta maatalouden tuottavuusvaatimuksiin sekä eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen.


Luonnonsuojelulainsäädännön uudistamisen yhteydessä tulisi huomioida laidunnus ratkaisuna perinnebiotooppien säilymiselle. Käytännössä se tarkoittaa, että maatalouspolitiikassa siirrytään laidunnusta rajoittavista ehdoista kannustavaan ohjeistukseen.

(Kuva: Veera Kuuminainen)


Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen


Hallitusohjelmassa edellytetään kannustimien kehittämistä metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseksi.


Viimeaikainen suomalainen tutkimus antaa viitteitä siitä, että nurmet voivat toimia merkittävinä hiilinieluina, kun maan kasvukunnosta huolehditaan, ja kasvuston uusiutumiskyky optimoidaan oikeaoppisella laiduntamisella tai niittokorkeudella. Nautakarjan rehuntuotanto voi siis olla Suomelle merkittävä hiilinielu. Lakisääteisyys ei paranna ilmastotavoitteiden saavuttamista, vaan ilmastonmuutoksen hillintä ratkaistaan kannustamalla parempien menetelmien käyttöön kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, kuten alkutuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä ja energiantuotannossa.