Seitsemän järjestön yhteinen viesti – kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus turvattava myös 2030-luvulla


Kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto on määriteltävä ympäristönsuojelulaissa ruokahuollon turvaamiseksi yleisen edun kannalta tärkeäksi toiminnaksi, esittävät MTK, SLC, Siipikarjaliitto ry, Kauppapuutarhaliitto ry, Pihvikarjaliitto ry, Bioenergia ry ja Koneyrittäjät ry. Taustalla on järjestöjen huoli kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden nopeasta heikkenemisestä, joka vaikuttaa eri toimialoihin. Jotta kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuusongelmat voidaan välttää, ympäristölupaprosessien tulee olla jatkossa ennakoitavia ja niiden tulee sovittaa yhteen erilaisia yhteiskunnallisia tarpeita.
Seitsemän järjestön yhteinen viesti on, että seuraavan hallituksen tulee toimillaan turvata kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus. Ensimmäinen askel olisi, että kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto on määriteltävä ympäristönsuojelulaissa yleisen edun kannalta tärkeäksi toiminnaksi, koska nämä materiaalit ovat ruokahuollon turvaamisessa tarpeellisia.
Kasvu- ja kuiviketurve on osa kotimaista ruokaturvaa ja huoltovarmuutta, eikä ruokaturvan heikentymistä tule seurata sivusta. Kasvu- ja kuiviketurpeen kotimainen saatavuus on tällä hetkellä uhattuna, koska tuotantoalat ehtyvät, eikä uusia tuotantoaloja saada nykyisellään hitaista ja osin huonosti ennakoitavista lupaprosesseista läpi.
Myös tutkijat ovat tunnistaneet järjestöjen huolen.
”Luonnonvarakeskuksen laatiman Kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartassa todetaan, että luvituksen sujuvoittamistoimet ovat kiireellisiä ja että ilman toimenpiteitä kuivike- ja kasvuturpeen saatavuus uhkaa puolittua jo vuoteen 2028 mennessä”, toteaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.
Turpeesta käytävä keskustelu pyörii Suomessa edelleen lähes poikkeuksetta energiaturpeen ympärillä. Päättäjien on tärkeä tunnistaa myös turpeen muut käyttökohteet. Turpeen osuus suomalaisen vihannes- ja taimituotannon kasvualustoista on erittäin suuri ja kuiviketurve on siipikarjan ja muiden tuotantoeläinten kuivituksen ensisijainen materiaali. Kasvihuoneiden tai tuotantoeläintilojen siirtyminen ulkomailla tuotettuihin tai heikompiin kasvu- ja kuivikemateriaaleihin nostaisi tuotantokustannuksia, laskisi eläinten hyvinvointia ja ulkoistaisi ympäristövaikutuksia muihin maihin.
Kun tuotantoon tarvittavat materiaalit hankitaan Suomesta, materiaalien tuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat suomalaisten itse hallittavissa.
"Geopoliittisen epävarmuuden kasvaessa Suomen tulee vahvistaa omavaraisuuttaan myös ruoantuotannon tuotantopanoksissa. Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden turvaaminen kotimaasta on konkreettinen huoltovarmuusteko, joka vahvistaa ruokaketjun toimintakykyä", sanoo MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä.
”Ympäristövaikutusten hallinta on tärkeää, mutta niiden ei tulisi kategorisesti estää yleisen edun kannalta tärkeää toimintaa. Olennaista on yhteiskunnallisten hyötyjen ja haittojen sovittaminen yhteen”, sanoo Bioenergia ry:n turve ja kasvualustat valiokunnan puheenjohtaja Pasi Rantonen.

Toimenpide-esitys kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden turvaamiseksi
Määritellään kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto ympäristönsuojelulaissa ruokahuollon turvaamiseksi yleisen edun kannalta tärkeäksi toiminnaksi, jotta mahdollistaan uusien tuotantoalueiden ennakoitava ja eri tavoitteita yhteensovittava luvitus. Yleisen edun huomioimisesta tulisi säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa, kuten nyt menetellään merkittävän luonnontilan muutoksen osalta.
Perustelut
Kasvu- ja kuiviketurve on osa kotimaista ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Turpeen osuus suomalaisen vihannes- ja taimituotannon kasvualustoista on erittäin suuri ja kuiviketurve on siipikarjan ja muiden tuotantoeläinten kuivituksen ensisijainen materiaali. Kasvualustat mahdollistavat kasvihuoneviljelyn Suomessa ja toimiva kuivikemateriaali vaikuttaa suoraan tuotantoeläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä välillisesti elintarviketurvallisuuteen ja kansanterveyteen. Suomessa antibioottien käyttötarve kotieläimillä on vähäistä.
Kasvu- ja kuiviketurpeen kotimainen saatavuus on kuitenkin uhattuna, koska tuotantoalat ehtyvät, eikä uusia tuotantoaloja saada nykyisellään hitaista ja osin huonosti ennakoitavista lupaprosesseista läpi. Luonnonvarakeskuksen laatiman Kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartassa todetaan, että luvituksen sujuvoittamistoimet ovat kiireellisiä eli ne pitää saada täysimääräisesti käyttöön jo vuosien 2026–2027 aikana, sillä kuivike- ja kasvuturpeen saatavuus uhkaa puolittua jo vuoteen 2028 mennessä ja mahdollisesti loppua kokonaan 2030-luvulla ilman toimenpiteitä.
Ympäristönsuojelulain 13 § ohjaa turvetuotannon sijoittamista ja osaltaan luvan myöntämistä. Pykälään on kirjattu yleinen etu osana lupaharkintaa, mutta yleisen edun huomioiminen ei nykyisellään toimi ruuantuotannon huoltovarmuuden näkökulmasta. Asiantuntijaselvitysten mukaan turvetuotannon ympäristölupien myöntämisharkinta on muutoinkin viimeaikaisessa lupakäytännössä ollut erittäin tiukkaa muihin ympäristölupaa vaativiin toimintoihin verrattuna.
Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden edistämiseksi tehtävillä toimenpiteillä on kiire, mikäli kasvihuoneviljelyä ja tuotantoeläinten kasvattamista halutaan jatkaa suomalaisin tuotantopanostuksin eikä tinkiä tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Kasvihuoneiden tai tuotantoeläintilojen siirtyminen ulkomailla tuotettuihin tai heikompiin kasvu- ja kuivikemateriaaleihin tarkoittaisi tuotantokustannusten nousua, eläinten hyvinvoinnin laskua ja ympäristövaikutusten ulkoistamista muihin maihin.




Comments