Nurmiviljely sitoo hiiltä 

Monivuotiset, syväjuuriset ja runsaasti biomassaa tuottavat nurmet ovat avainasemassa maatalousmaiden hiilensidonnassa.

Yksinkertaisesti kuvattuna hiilen­si­donnalla tarkoitetaan, että hiili­dioksidi poistuu ilmasta ja varas­toituu maaperään.

Yhteyttävät kasvit valmistavat itselleen ravintoa keräämällä ilmasta hiili­diok­sidia, pilkkoen sen hapeksi ja hiiliyh­dis­teiksi. Happi vapautuu ilma­kehään, mutta hiiliyh­dis­teet kulkeutuvat juurien avulla maaperään, varas­toituen sinne uusien kasvien, mikrobien ja sieni­rih­maston raken­nusai­neeksi. Pysyvä hiilen­si­donta tapahtuu siis maan alla juurien, sienien ja mikrobien yhteis­toi­mintana. Maaperässä on hiiltä enemmän kuin kasvillisuudessa tai ilmakehässä.

​Nurmi sitoo hiiltä, kun se kasvaa hyvin ja siinä on vihreyttä ja lehtevyyttä ahkeraan yhteyttämiseen. Hiilivarastojen lisäykseen päästään satotason nostolla ja syväjuuristen kasvilajien viljelyllä.

Suomessa yli puolet maatalouden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä johtuu turvemaista. Eloperäiselle maalle paras käytäntö olisi pitää se pysyvällä nurmella sekä nostaa pohjaveden pintaa niin, että orgaanisen aineen hajoaminen hidastuisi.