Uutiset

2.2.2017Antti Niskanen on Vuoden 2016 CowboyLue lisää »2.2.2017Lausunto: maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lihakarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksistaLue lisää »5.12.2016Kokkaa koko komeus -videoilla kerrotaan pihvilihan hyvän maun tarinaLue lisää »

Liity postituslistalle

Haluatko ilmoittaa Pihvikarja-lehdessä?

Ilmoitusasioissa ota yhteyttä Armi Mäenpäähän
armi.maenpaa(at)gmail.com

Lausunto ruokapoliittisesta selonteosta

02.11.2016

Valtioneuvoston ruokapoliittinen selonteko eduskunnalle

Pihvikarjaliiton lausunto maa- ja metsätalousministeriölle 28.10.2016 

Selonteossa määritellään yhteiset ruokapoliittiset tavoitteet, jotka kiteytetysti ovat kotimaisiin resursseihin perustuvan tuottavuuden parantaminen, maataloustuotannon jatkuvuuden takaaminen, kotimaisten raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen ja monipuolisen jakeluverkoston kehittäminen.

Pihvikarjaliitto pitää näitä tavoitteita pääosin tärkeinä. Mielestämme kotimaista ruoantuotantoa tulee tukea ja edistää raaka-aineiden hyvän laadun, puhtauden ja turvallisuuden vuoksi. Samalla tarjotaan työtä, pidetään koko maa asuttuna ja huoltovarmuus yllä. Elintarvikkeet ovat kasvava vientiala, mikä parantaa Suomen vaihtotasetta.

 Suurimmat haasteet liittyvät selonteon mukaan alkutuotannon kannattavuuden turvaamiseen ja monipuolistamiseen, elintarviketuotannon kilpailukykyyn sekä elintarviketurvallisuuden tason ylläpitämiseen. Ruokaan liittyvinä haasteina mainitaan elintapasairaudet ja terveellisen ruokavalion edistäminen.

Mielestämme keskeinen haaste ruokapolitiikalle on ruoan hinta. Nykyisillä tuottajahinnoilla maatalous on kannattamatonta. Verrattain alhaiset kuluttajahinnat vähentävät ruoan arvostusta, mikä johtaa ruokahävikkiin. Hävikki on voimavarojen moninkertaista tuhlausta, ja keinot sen torjumiseksi ovat nykyisellään riittämättömiä.

Selonteon laatimisen syyksi mainitaan toimintaympäristön muutokset, joista merkittävinä pidetään globaaleja kysymyksiä, kuten ruuan-, veden- ja energiantuotannon riittävyyttä sekä ilmastonmuutosta. Pihvikarjaliitto toteaa, että nämä ongelmat alleviivaavat tarvetta pitää kotimainen maatalous elinvoimaisena. Suomen tulee tunnistaa kilpailukykyiset tuotantomuodot, keskittää voimavarat vahvuuksiin ja edistää tällaisia tuotantosuuntia. Yksi niistä on lihakarjan kasvatus, jonka tuotantoedellytykset näillä leveysasteilla todennäköisesti jopa paranevat ilmastomuutoksen vuoksi.

Pihvikarjaliiton mielestä ruokapolitiikassa pitäisikin selkeämmin ottaa kantaa kotimaisen lihantuotannon puolesta. On syytä nähdä ero globaalien ja paikallisten ympäristövaikutusten välillä: Suomessa pihvikarjan ruokinta ei perustu ulkomaiseen soijaan, eikä laidunnus uhkaa sademetsiä. Jos annetaan suosituksia lihansyönnin vähentämiseksi, tulisi kuitenkin aina korostaa kotimaisen lihan vahvuuksia sekä tuoda esiin, että kasvisruokavaliossa proteiini korvataan kasviksilla, joista merkittävä osa on peräisin ulkomailta.

Korostamalla tarvetta vähentää punaisen lihan kulutusta ruokapolitiikka tekee karhunpalveluksen kotimaiselle tuotannolle: se tuotantomuoto, joka täällä hyvin menestyy ja perustuu kotimaiseen rehuun, halutaan ajaa alas. Pihvikarjaliiton mielestä tämä on vaarallisen lyhytnäköistä politiikkaa. 

Pihvilihan tuotannon ylivoimatekijät Suomessa ovat veden riittävyys ja nurmi. Vain märehtijä pystyy muuttamaan nurmen ihmisravinnoksi kelpaavaan muotoon. Nurmea on mahdollisuus kasvattaa niilläkin maatalousmailla, joilla juuri mikään muu kasvi ei kasva. Lisäksi luonnonlaitumilla laiduntavat eläimet ehkäisevät maiseman umpeenkasvamista, mikä lisää luonnon monimuotoisuutta.

Selonteossa tuodaan esiin julkisten hankintojen merkitys kotimaiselle ruoantuotannolle. Julkinen sektori on painottanut valinnoissaan hintaa, ei kotimaisuutta tai laatua. Kotimaisen tuotannon korkeampaan hintaan vaikuttavat kriteerit, joita ulkomaisilta tuotteilta ei vaadita. Tämä epäkohta tulee korjata poliittisella päätöksenteolla mahdollisimman nopeasti.

Pihvikarjaliitto pitää myönteisenä, että ruokakasvatukseen panostetaan. Korostamme kuitenkin, että ruokatietouden lisääminen tulee tapahtua objektiivisesti ja ruokapoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Erityisesti lapsiin kohdistuvan valistuksen tulee olla selkeää, yksinkertaista ja tasapuolista.

On varmistuttava siitä, että kuluttaja ymmärtää eri kriteerien merkityksen ruokavalinnoissaan ja osaa priorisoida. Ruoan riittävyys on globaali riski. Suomalaisten ei pidä asettaa omassa ruokavaliossaan etusijalle tuotteita, joiden maahantuonti aiheuttaa alkuperämaassaan puutetta ruoasta, hintatason nousun tai pulaa makeasta vedestä. 

Selonteon perimmäinen haaste on tavoitteiden ja käytännön toimeenpanon välinen kuilu. Ruokapolitiikka on laaja kokonaisuus, jossa päätöksentekijöiltä edellytetään kokonaisvaikutusten ymmärtämistä.

                                    

Viite: lausuntopyyntö 9.9.2016 (Dnro 1370/04.04.01.01/2016)

02.02.2017Antti Niskanen on Vuoden 2016 Cowboy
02.02.2017Lausunto: maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lihakarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista
05.12.2016Kokkaa koko komeus -videoilla kerrotaan pihvilihan hyvän maun tarina
02.11.2016Lausunto ruokapoliittisesta selonteosta
03.10.2016Pihvilihan tulevaisuus puhuttaa Jyväskylän KoneAgriassa
05.07.2016Pihvikarjaliitto näyttää kuinka kokataan koko komeus
17.05.2016Elintarvikkeiden kotimaisuudella ei saa johtaa harhaan
21.03.2016Mielipide: Lihan alkuperä vaikuttaa ekologisuuteen
12.02.2016Lausunto Eviralle: Alkutuotantopaikkojen valvontaohjeet
26.01.2016Maiju Pesonen on Pihvikarjankasvattajien vuoden 2015 Cowgirl

Siirry arkistoon »