Uutiset

2.2.2017Antti Niskanen on Vuoden 2016 CowboyLue lisää »2.2.2017Lausunto: maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lihakarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksistaLue lisää »5.12.2016Kokkaa koko komeus -videoilla kerrotaan pihvilihan hyvän maun tarinaLue lisää »

Liity postituslistalle

Haluatko ilmoittaa Pihvikarja-lehdessä?

Ilmoitusasioissa ota yhteyttä Armi Mäenpäähän
armi.maenpaa(at)gmail.com

Mielipide: Lihan alkuperä vaikuttaa ekologisuuteen

21.03.2016

(Maaseudun Tulevaisuus 21.3.2016)

Suomalaisessa ruokakeskustelussa punainen liha on leimattu syylliseksi maailman ympäristökatastrofiin, ilmastomuutokseen ja nälänhätään. Naudanlihan tuotantoa kannattaisi kuitenkin tarkastella kotimaisesta näkökulmasta.

Suomessa on erinomaiset olosuhteet erityisesti lihakarjan kasvattamiseen. Nurmea pääasiallisena rehuna syövät, ulkona laiduntavat naudat käyttävät ravinnokseen sellaista kasvustoa, jota vain märehtijä pystyy sulattamaan. Laiduntava eläin on myös erinomainen maisemanhoitaja, joka ehkäisee umpeenkasvua ja ylläpitää monien eläinlajien säilymistä perinnemaisemissa, niityillä ja rannoilla. Luonnonlaidunten pysyvät nurmet ovat merkittäviä hiilitasapainon ylläpitäjiä, sillä ne sitovat ja vapauttavat hiiltä yhtä paljon.

Nurmirehun lisäksi suomalaisia nautoja ruokitaan jonkin verran vilja- ja palkokasveilla, jotka ovat pääasiassa oman tilan tuotantoa. Jos elintarviketeollisuus maksaisi viljasta paremman hinnan, sitä tuskin syötettäisiin eläimille lainkaan. Palkokasvit ovat erinomainen valkuaisaineen lähde, ja ne toimivat myös typpeä sitovina maanparannuskasveina.

Ihmisravinnoksikin kelpaavat maissi ja soija ovat amerikkalaisen naudanlihantuotannon pääasiallisia rehukasveja. Vaikka soijan tuotannolla on merkittäviä ilmastovaikutuksia, siitä valmistettua rehua käytetään nautojen ruokintaan erityisesti Etelä-Amerikassa. Pohjois-Amerikassa maissivaltaisen ruokinnan ja tehokkuusvaatimusten mukaisten valtavien kasvatustarhojen vuoksi nautojen rehuun lisätään antibiootteja. EU:n alueella kasvuhormonien ja antibioottien lisääminen märehtijöiden rehuun on kiellettyä.

Naudan vesijalanjälki on tuhansien järvien Suomessa mitättömän pieni, toisin kuin kuumissa ja kuivissa kasvatusmaissa.

Ravitsemussuosituksissa todetaan ykskantaan, että punaista lihaa tulee välttää. Historiallisesti tämä on outo väite, sillä Neanderthalin ihmisen ajoista lähtien olemme olleet sekasyöjiä. Liha on arvokas proteiinin, raudan, seleenin, sinkin ja B12-vitamiinin lähde. Suosituksen tulisikin olla laadukasta lihaa kohtuudella. Samoin tulisi tehdä ero tuoreen lihan ja prosessoitujen lihavalmisteiden välillä.

Sen sijaan, että naudanliha julistetaan terveydelle vaaralliseksi, tulisi miettiä, millaista lihaa nautitaan. Kuluttajaliiton ”Tunne Lihasi” -kampanja on oikealla asialla: kiinnitä huomiota lihan alkuperään ja laatuun, ja syö vain hyvää lihaa.

 

Antti Veräväinen

Puheenjohtaja, Pihvikarjankasvattajien liitto

Akaa

 

 

02.02.2017Antti Niskanen on Vuoden 2016 Cowboy
02.02.2017Lausunto: maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lihakarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista
05.12.2016Kokkaa koko komeus -videoilla kerrotaan pihvilihan hyvän maun tarina
02.11.2016Lausunto ruokapoliittisesta selonteosta
03.10.2016Pihvilihan tulevaisuus puhuttaa Jyväskylän KoneAgriassa
05.07.2016Pihvikarjaliitto näyttää kuinka kokataan koko komeus
17.05.2016Elintarvikkeiden kotimaisuudella ei saa johtaa harhaan
21.03.2016Mielipide: Lihan alkuperä vaikuttaa ekologisuuteen
12.02.2016Lausunto Eviralle: Alkutuotantopaikkojen valvontaohjeet
26.01.2016Maiju Pesonen on Pihvikarjankasvattajien vuoden 2015 Cowgirl

Siirry arkistoon »