Uutiset

10.4.2018Lausunto: naakkakantaa on ryhdyttävä hallitsemaan metsästyslain suomin keinoinLue lisää »28.2.2018Lausunto lakiehdotukseen eläinten hyvinvoinnistaLue lisää »13.10.2017Pihvikarjastrategia on keskustelunavaus pihviketjun toiminnan kehittämiseksiLue lisää »

Liity postituslistalle

Pihvikarjastrategia

Pihvikarjastrategia on keskustelunavaus pihviketjun toiminnan kehittämiseksi.

Löydät pihvikarjastrategian lyhennelmän jäsenosiosta.

Haluatko ilmoittaa Pihvikarja-lehdessä?

Ilmoitusasioissa ota yhteyttä Armi Mäenpäähän
armi.maenpaa(at)gmail.com

Lausunto lakiehdotukseen eläinten hyvinvoinnista

28.02.2018

Pihvikarjaliiton lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi eläinten hyvinvoinnista

 Yleiset kommentit lakiesityksestä

Pihvikarjankasvattajien liitto pitää myönteisenä, että eläinsuojelulakia uudistetaan ja sen myötä eläinten hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota. Laki luo perustan eläinten hyvinvoinnille, mutta tulevaisuuden tavoitteena tulee olla kokonaistilanne, joka on lakisääteistä vähimmäistasoa parempi. Käytännössä näin on usein jo nyt, varsinkin emolehmätuotantoon perustuvassa lihakarjankasvatuksessa.

Yleiset säännökset

Yleiset periaatteet ja vastuu eläimistä

§ lain yleiset periaatteet

Sen lisäksi, että eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa, tulisi hyvinvoinnin riskitekijänä huomioida eläintiloihin, muuhun pitopaikkaan tai laitumelle luvattomasti tunkeutuminen. Eläimiä asiattomasti ilman omistajan lupaa lähestyvä ihminen saattaa vaarantaa eläinten hyvinvoinnin aiheuttamalla esimerkiksi paniikkia, stressiä tai karkaamisen, tai levittää tarttuvia tauteja eläimiin.

11 § vastuu eläinten hyvinvoinnista

Lain perusteluissa todetaan, että ihmisen velvollisuudet eläinten kohtelussa ovat yleensä riippumattomia siitä, kenen omistuksessa eläimet ovat tai ovatko ne kenenkään omistuksessa. Lakiehdotuksen sanamuoto ja vastuun määrittely ovat perusteluosiota selkeämpiä, mutta on silti tarpeen korostaa, että jokaisen tulee huolehtia vastuullaan olevien eläinten hyvinvoinnista.  Ensisijainen vastuu on eläimen omistajalla. Lakiin ei pidä jättää tulkinnanvaraisuutta siitä, että ulkopuolinen henkilö voisi kansalaisvelvollisuuteen vedoten vaikeuttaa elinkeinon harjoittamista tilanteessa, jossa eläinten hyvinvointi ei todellisuudessa vaarannu.

Eläinten kohtelu

15 § eläimille tehtävät toimenpiteet

16 § toimenpiteiden tekijä ja kivunlievityksen käyttö


Eläimille kivuliaat toimenpiteet on aina tehtävä asianmukaisesti. Pihvikarjaliitto kannattaa kivunlievityksen käyttöä pakollisena nupoutuksen yhteydessä.

Eläinten hoito

22 § ruokinta ja juotto

Pykälän 1 momentin mukaan hoidossa olevien eläinten ruokinnassa ja juotossa olisi otettava huomioon kunkin eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa ja juotavaa. Ruokinta ja juotto tulisi sopeuttaa eläimen lajiin, ikään, elämänvaiheeseen, käyttötarkoitukseen ja kuntoon sopivaksi.

Pihvikarjaliitto kannattaa lakiehdotuksen sanamuotoa ”sopivassa määrin”.

Eläimen päivittäinen juoton tarve on määriteltävissä fysikaalisten tekijöiden perusteella. Mikäli lakiin kirjattaisiin jatkuva vedensaanti, se tarkoittaisi hetkeksikään katkeamatonta. Tällöin vedensaannin katkeaminen esimerkiksi vesiastian kaatumisen, tilapäisen kontaminaation tai laitumilla yleisesti käytetyn vesivaunun täytön ajan tarkoittaisi rikkomusta, josta valvontatilanteessa seuraisi sanktio. Tällaiset lyhyet teknisistä syistä johtuvat katkokset ovat mahdollisia ilman, että niistä koituu eläinten hyvinvoinnille heikennyksiä.

Lain muotoilu huomioi nyt tasa-arvoisesti tuotantoeläinten ja lemmikkieläinten hoidon. Jatkuvan vedensaannin vaatimus tarkoittaisi, että esimerkiksi päiväaikaan yksin asunnossa olevalle koiralle tai kissalle tulisi lakisääteisesti järjestää itsestään täyttyvä juomakuppi siltä varalta, että eläin kaataa tai juo tyhjäksi juoma-astiansa.

Eläimen pitopaikka

36 § pitopaikan olosuhteet

Kannatamme lain muotoilua ehdotuksessa esitetyllä tavalla.

38-39 §, 118 §: pysyvän pitopaikan vaatimukset ja siirtymäsäännös

Pihvikarjaliiton mielestä on hyvä asia, että lihantuotantoon kasvatettavia eläimiä ei saisi jatkossa pitää kytkettynä. Nautojen kiinnipitäminen parressa ei edistä hyvinvointia.

Parsinavetoista luopuminen yleistyy maatalouden rakennemuutoksen vuoksi, ja tätä suuntausta tulisi kannustaa tukimuodoin sekä esimerkiksi tuettavaa rakentamista koskevilla vaatimuksilla. Viiden vuoden siirtymäajan jälkeen eli 1 päivästä tammikuuta 2026 lähtien peruskorjattavaan navettaan tai sen osastoon ja rakennettavaan uuteen nautojen pitopaikkaan tulee soveltaa 38 §:n 2 momenttia kaikkien nautojen osalta.

10.04.2018Lausunto: naakkakantaa on ryhdyttävä hallitsemaan metsästyslain suomin keinoin
28.02.2018Lausunto lakiehdotukseen eläinten hyvinvoinnista
13.10.2017Pihvikarjastrategia on keskustelunavaus pihviketjun toiminnan kehittämiseksi
22.08.2017Lakiehdotus maatalousyrittäjän lomituspalveluista vaarantaa eläinten hyvän hoidon ja viljelijän jaksamisen
03.07.2017Lausunto: Laki maatalousyrittäjän lomituspalveluista
02.02.2017Antti Niskanen on Vuoden 2016 Cowboy
02.02.2017Lausunto: maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lihakarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista
05.12.2016Kokkaa koko komeus -videoilla kerrotaan pihvilihan hyvän maun tarina
02.11.2016Lausunto ruokapoliittisesta selonteosta
03.10.2016Pihvilihan tulevaisuus puhuttaa Jyväskylän KoneAgriassa

Siirry arkistoon »