Uutiset

22.8.2017Lakiehdotus maatalousyrittäjän lomituspalveluista vaarantaa eläinten hyvän hoidon ja viljelijän jaksamisenLue lisää »3.7.2017Lausunto: Laki maatalousyrittäjän lomituspalveluistaLue lisää »2.2.2017Antti Niskanen on Vuoden 2016 CowboyLue lisää »

Liity postituslistalle

Haluatko ilmoittaa Pihvikarja-lehdessä?

Ilmoitusasioissa ota yhteyttä Armi Mäenpäähän
armi.maenpaa(at)gmail.com

Lakiehdotus maatalousyrittäjän lomituspalveluista vaarantaa eläinten hyvän hoidon ja viljelijän jaksamisen

22.08.2017

Lakiluonnos maatalousyrittäjien lomituspalveluista on muuttamassa lomitusoikeuden henkilökohtaisesta tilakohtaiseksi. Tämä linjaus vaarantaa eläinten hyvän hoidon ja vaikuttaa epäedullisesti maatalousyrittäjien jaksamiseen. Ehdotettu järjestelmä ei tuo varsinaisia säästöjä, vaan rahat kohdennettaisiin nykyiseen lomitusjärjestelmään verrattuna eri tavoin.

Tilakohtainen lomaoikeus tarkoittaa, että talon oma väki ei saisi toimia työparina lomittajalle. Tämä lisää lomittajien vastuuta ja ammattitaitovaatimuksia kohtuuttomasti. Maatalousyrittäjille yhtäaikainen loma tarkoittaa merkittävää taloudellista riskiä.

Tilakohtainen lomaoikeus tarkoittaa, että tilan töihin osallistuvat joutuvat pitämään lomansa samanaikaisesti. Tällöin lomittajalla on vastuu eläimistä yksin, mikä edellyttäisi häneltä tilanhoitajatason ammattitaitovaatimuksia.

Jos tilan yrittäjät ovat yhtä aikaa lomalla, on nautojen rekisteri-ilmoitukset kuitenkin tehtävä sähköiseen luetteloon 3 vuorokauden ja rekisteriin 7 vuorokauden kuluessa. Tällöin lomittajalle pitää luovuttaa tietoturvaa uhmaten rekisterijärjestelmän tilakohtaiset salasanat (vrt. henkilö- tai yrityskohtaiset verkkopankkitunnukset) ja luottaa hänen kykyynsä tehdä merkinnät oikein. 

Lisäksi tilakohtaisessa järjestelmässä lomituspäivien määrä tilaa kohden vähentyisi merkittävästi, mikä ei tue maatalousyrittäjän jaksamista.

Pihvikarjaliitto esittää järjestelmään valinnanvapautta: lomaoikeuden voisi valita joko henkilökohtaisena tai tilakohtaisena vaihtoehtona.

Emolehmän ja uuhen edellyttämät työmäärät ja vastuu on lakiehdotuksessa rinnastettu toisiinsa. Työmäärät emolehmätiloilla vaihtelevat vuodenajan mukaan enemmän kuin muissa tuotantomuodoissa.

Lakiluonnoksen mukaan viisi emolehmää vastaisi työmäärällisesti neljää vuohta tai uuhta. Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa!

Emolehmän tarvitsema tilantarve tai rehun ja kuivikkeen määrä ei vertaudu vuohiin tai uuhiin vaan pikemminkin lypsylehmään. Työmäärän laskemisessa on otettava huomioon koko vuoden työtarve.

Huolimatta siitä, että eläimen hoidon taso ei saa olla riippuvainen sen arvosta, lomittajan tulee elämiä tarkkaillessa ja hoitaessa ottaa myös huomioon taloudelliset riskit: emolehmän teurashinta on noin 700 euroa, mutta uuhen teurasarvo voi jäädä alle 20 euron.

Lomitustarpeen laskemisessa on huomioitava vuotuinen työmäärä ja taloudellinen riski.

Lomituksen piiriin kuuluisivat vain sellaiset hoitotyöt, jotka ovat välttämättömiä päivittäin tai viikoittain. Emolehmä poikii kuitenkin vain kerran vuodessa.

Laissa tulee ottaa huomioon kaikki ne toimet, jotka ovat eri tuotantomuodoissa keskeisiä. Esimerkiksi emolehmätiloilla välttämättömät hoitotyöt vaihtelevat vuodenajan, eivät päivän tai viikon mukaan.

Kasvukaudella laiduntaminen on emolehmätilan tärkein toiminto, joka on taloudelliselta merkitykseltään verrattavissa lypsylehmän lypsämiseen. Kasvukauden hyödyntämiseen liittyvät normaalit työt tulee sisällyttää lomittajan tehtäviin, kuten esimerkiksi aitojen korjaus, lohkojen jakaminen ja yhdistäminen sekä laumojen siirtäminen lohkolta toiselle. Poikimakaudella työhön kuuluu poikimistarkkailu, jota tiloilla tehdään ympärivuorokautisesti.

Lomittajan työaikaan ja työn sisältöön on sallittava joustoja tarpeen mukaan.

Lomittajien ammattitaidollisten vaatimusten korostuessa pelkkä tilalla saatava perehdytys ei riitä.

Nykyisin lomittajat harvoin hallitsevat eläinten lääkinnän, kiimojen tarkkailun, poikimisten seurannan tai edes tiloilla päivittäin tarvittavia konetaitoja, kuten traktorin tai pienkuormaajan käytön ruokinnassa.

Koulutus ja perehdyttäminen ovat eri asioita. Ehdotamme, että lomittajien koulutukseen suunnataan nykyistä enemmän resursseja, ja heiltä edellytettäisiin perehtyneisyyden lisäksi pätevyyttä eri tuotantomuotojen vaatimuksiin.

22.08.2017Lakiehdotus maatalousyrittäjän lomituspalveluista vaarantaa eläinten hyvän hoidon ja viljelijän jaksamisen
03.07.2017Lausunto: Laki maatalousyrittäjän lomituspalveluista
02.02.2017Antti Niskanen on Vuoden 2016 Cowboy
02.02.2017Lausunto: maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lihakarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista
05.12.2016Kokkaa koko komeus -videoilla kerrotaan pihvilihan hyvän maun tarina
02.11.2016Lausunto ruokapoliittisesta selonteosta
03.10.2016Pihvilihan tulevaisuus puhuttaa Jyväskylän KoneAgriassa
05.07.2016Pihvikarjaliitto näyttää kuinka kokataan koko komeus
17.05.2016Elintarvikkeiden kotimaisuudella ei saa johtaa harhaan
21.03.2016Mielipide: Lihan alkuperä vaikuttaa ekologisuuteen

Siirry arkistoon »