Pihvipäivät 2026 - politiikan kuumat perunat ja tilojen kylmät numerot

Kuva: Susanna Heikkinen

Pihvikarjaliiton järjestämä Pihvipäivät-tapahtuma kokosi Tampereelle yli 70 osallistujan joukon eri puolilta Suomea. Palaute tapahtuman jälkeen oli kiittävää ja kannustavaa, joten seuraavat Pihvipäivät järjestetään jälleen tammikuussa 2027.

Kaksipäiväisen tapahtuman avauspuheenvuoron piti europarlamentaarikko Elsi Katainen, joka istuntoviikon keskellä lähetti tervehdyksensä videon välityksellä Brysselistä. Katainen valotti niin Mercosurin taustoja kuin tulevan rahoituskauden asetelmia. Päätöksenteon haasteet ja jännitteet kävivät selviksi, mutta samalla saatiin lisätietoa siitä, kuinka maataloutta EU:ssa arvostetaan.

Maatalouspolitiikan kuumat perunat

Kansanedustaja Antti Kurvinen puolestaan kävi omassa puheenvuorossaan läpi sekä kotimaisen että EU-maatalouspolitiikan haasteita. Suomen henkivakuutukset vaikeina aikoina ovat hänen mukaansa olleet asevelvollisuus ja ruoan omavaraisuus. Mercosurista Kurvinen oli huolissaan, mutta toisaalta kansainvälisessä kaupassa protektionismi johtaa lopulta rahojen loppumiseen. Maailmankaupassa tarvitaan monenkeskisyyttä, mutta säännöt pitää varmistaa ja pelata niitä noudattaen. Sama pätee myös Suomen sisäiseen tilanteeseen: jotain teemme väärin, kun elintarvikevientimme on rapakunnossa, ja kauppa pystyy käyttämään hyväkseen vahvaa neuvotteluasemaansa ruokaketjussa.  Kurvinen vakuutti kuulijansa toteamalla, että Suomeen mahtuu lisää nautoja, ja karjankasvattajien tekemälle luontotyölle tulisi antaa kompensaatiota. Lopuksi hän nauratti yleisöä paljastamalla, mitä yhteistä on Trumpilla ja emolehmillä.

Maa- ja metsätalousministeriön näkökulmaa tapahtumaan toi osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, joka kävi läpi niin tulevaa CAP-uudistusta kuin kansallista ruokastrategiaakin. Hän totesi, että elintarvikkeet ovat osa EU:n kilpailukykyä, ja siten politiikan keskiössä, mutta tärkeitä myös huoltovarmuuden vuoksi. Kaila muistutti, että upouuden ruokastrategian mukaisesti Suomi on vuonna 2040 onnellisen ruoan maa, jossa ruokaketju on kannattavaa, reilua ja luonnon kantokyvyn huomioivaa. Tulevasta CAP-kaudesta tiedetään jo, että kansallinen tahto ratkaisee, kuinka maataloustuet kohdennetaan. Kaila toivotti aktiivisia viljelijöitä mukaan tuleviin CAP-valmistelutyöpajoihin.

Toimittajan näkökulmaa maatalouspolitiikkaan toi Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, joka asiantuntemuksellaan luotsasi yleisön läpi EU-päätöksenteon avainhenkilöiden, taustojen ja poliittisten jännitteiden. Geopolitiikan iso kuva hallitsee asioita ja vie paljon energiaa muulta tekemiseltä. EU-maiden on pakko miettiä puolustusta, ja osa kokonaisturvallisuutta on ruokaturva. Samaan aikaan on mietittävä myös kilpailukykyä, mukaan lukien maataloustuottajien asemaa. Nurmisen mukaan EU:n loputon sääntely on heikkous, josta oivana esimerkkinä on metsäkatoasetus; se lähti menemään vinoon huonon valmistelun vuoksi. Kokeneena toimittajana Nurminen kaipasi EU:lta enemmän ennustettavuutta sääntelyyn.  

Menestyvien pihvikarjatilojen case-esimerkkejä

Pihvipäivillä kuultiin myös jäsenistön pyynnöstä case-esimerkkejä pihvikarjatilojen menestystekijöistä. Niistä olivat kertomassa Tanja Kyckling Hirvensalmelta, Mikko Piippo Lapinlahdelta ja Tiina Varho-Lankinen Oripäästä. Tilaisuuden päätteeksi kuultiin vielä asiantuntijapuheenvuoro maatalouden rahoituksesta PTT:n vanhemman tutkijan Päivi Kujalan esittelemänä.

https://video.wixstatic.com/video/faea11_ad647adf896a46dcba0b96bc6c0bd2b2/720p/mp4/file.mp4