Uutiset

22.8.2017Lakiehdotus maatalousyrittäjän lomituspalveluista vaarantaa eläinten hyvän hoidon ja viljelijän jaksamisenLue lisää »3.7.2017Lausunto: Laki maatalousyrittäjän lomituspalveluistaLue lisää »2.2.2017Antti Niskanen on Vuoden 2016 CowboyLue lisää »

Liity postituslistalle

Haluatko ilmoittaa Pihvikarja-lehdessä?

Ilmoitusasioissa ota yhteyttä Armi Mäenpäähän
armi.maenpaa(at)gmail.com

Pihvikarjalla tarkoitetaan liharotuisia nautoja, joita kasvatetaan lihantuotantoa varten. Liharotuja on jalostettu vuosisatojen ajan valitsemalla emolehmiksi ja sonneiksi yksilöitä, joiden perimä on hyvä ja rodulle tyypillinen. Pihvilihaksi saa kutsua sellaisen naudan lihaa, jonka perimästä vähintään kolme neljäsosaa on liharotua.

Eri liharodut eroavat toisistaan eläinten koon, lihan määrän sekä sen koostumuksen mukaan. Suurimmat Charolais- ja Simmental-sonnit voivat saavuttaa jopa 1400 kilon elopainon. Joillekin roduille on tyypillistä, että niiden liha marmoroituu eli rasva kertyy lihassyiden väliin, mikä antaa lihalle mureutta ja makua.

Ravinnolla ja elinympäristöllä on merkittävä vaikutus lihan makuun ja koostumukseen. Liharotuisten nautojen kaikki maidontuotanto menee vasikan hyväksi. Emolehmät poikivat keväisin ja imettävät vasikkaansa puolisen vuotta. Kesällä pihvikarja laiduntaa ulkona syöden nurmea tai nurmirehua, joka on nautojen pääasiallinen ravinto. Lihakarja viihtyy ulkoilmassa läpi vuoden, ja ne saavat talvisinkin liikkua vapaina pihatoissa.

Rotuyhdistykset

Pihvikarjaliittoon kuuluu 6 rotuyhdistystä. Voit tutustua rotuyhdistysten toimintaan tarkemmin allaolevista linkeistä.

 

Pihvikarjarodut

 

Aberdeen Angus (Ab)

angus.jpgAberdeen Angus on alunperin kotoisin Skotlannista, mutta rotua on kehitetty erityisesti Pohjois-Amerikassa, josta tämän päivän jalostusaines on pääosin peräisin. Eläin on musta tai – tosin harvemmin – punainen sekä sarveton. Syntymänupoutta hyödynnetäänkin risteytyskäytössä.


Rotu on tunnettu hyvistä emo-ominaisuuksistaan,kuten hyvästä maidontuotannosta,helpoista poikimisista, hyvästä luonteesta ja hedelmällisyydestä. Se on myös erinomainen karkearehunkäyttäjä ja laiduneläin. Jalostuksen ansiosta rodun kasvu- ja teurasominaisuudet ovat Suomessa viime vuosikymmenen aikana huomattavasti parantuneet. Aberdeen Angusta arvostetaan maailmalla erityisesti marmoroituneen ja maukkaan lihansa ansiosta.

Täysikasvuinen lehmä painaa 600-750 kg ja sonni 1000-1250 kg.

Emolehmätarkkailussa vuonna 2007 Anguksia oli 13 % tarkkailuun kuuluvista emoista.

Lisätietoja rodusta saa Suomen Angusyhdistykseltä www.angus.fi

 

Charolais (Ch)

charolais.jpgCharolais on ranskalainen kookas ja lihaksikas liharotu joka oli alunperin jalostettu vetojuhdaksi. Väriltään eläimet ovat valkoisia tai kellertävän valkoisia. Suomessa kasvatetaan sekä nupoa, ns. kanadalaista että sarvellista, ns. ranskalaista linjaa.


Charolainen on parhaimmillaan pääterotuna eli, teuraseläinten isärotuna. Rodun vahvuuksia ovat nopea kasvu, korkea teurasprosentti sekä lihakkuusluokka. Jotta kasvukyky tulee täysin hyödynnettyä kannattaa vasikoille antaa lisäruokaa hyvin nuoresta lähtien. Sonnit voidaan kasvattaa isoihinkin teuraspainoihin ilman rasvoittumisen vaaraa. Rodun hyvät ominaisuudet saadaan esille myös risteytyskäytössä.

Täysikasvuisen lehmän paino on 700-950 kg ja sonnin 1200-1400 kg.

Emolehmät arkkailussa vuonna 2007 Charolaisia oli 26 % tarkkailuun kuuluvista emoista.

Lisätietoja rodusta saa Suomen Charolaisyhdistykseltä www.charolais.fi

 

Hereford (Hf)

hereford.jpgHereford on maailman yleisin liharotu. Se on kotoisin Englannista, Herefordshiren maakunnasta. Väriltään eläimet ovat punaruskeita valkoisin merkein. Herefordille tyypillinen valkoinen pää periytyy usein myös risteytysjälkeläisiin. Suomessa jalostetaan sekä nupoja että sarvellisia hereford-eläimiä.

Hereford tyyppi on muuttunut usein aikojen kuluessa. Tämänhetkinen hereford on keskikokoinen rotu, jonka kasvunopeus ja lihakkuus on kehittynyt merkittävästi. Uusina jalostustavoitteina on myös lihan syöntilaatuominaisuuksien kuten marmoroitumisen ja mureuden kehittäminen. Hereford kasvattaa talveksi paksun, tuuhean karvapeitteen joten se pärjää vaatimattomissakin rakennuksissa. Rotu on vaatimaton ja kestävä, erinomainen luonnonlaitumien ja karkearehun käyttäjä. Luonteeltaan Hereford on rauhallinen ja helposti käsiteltävä.

Täysikasvuinen lehmä painaa noin 700 kg ja sonni 1000-1300 kg.

Emolehmätarkkailussa vuonna 2007 Herefordeja oli 25 % tarkkailuun kuuluvista emoista.

Lisätietoja rodusta saa Suomen herefordyhdistykseltä www.hereford.fi.

Highland Cattle (Hc)

hc.jpgHighland cattle eli ylämaan karja on Skotlannista kotoisin oleva pienikokoinen lihakarjarotu. Eläinten karva on pitkä ja pohjakarva hyvin  tiivis, hyväksytyt värit ovat musta, keltainen, punainen, tiikerijuovikas ja harmaanruskea. Rodulle ominaista ovat myös hyvin pitkät sarvet.

Eläimet ovat hyvin vaatimattomia ruoan ja suojan suhteen. Kotimaassaan ne elävät ylätasangoilla ilman suojaavia navettarakenteita, rehunaan laiha laidunruoho ja vesakot. Emo-ominaisuudet ovat erinomaiset, mutta hitaan kehittymisen takia lehmät astutetaan ensimmäistä kertaa muita rotuja vanhempina. Ylämaan karja on parhaimmillaan metsä-, ja luonnonlaitumilla. Voimaperäiseen lihantuotantoon se ei sovellu.

Täysikasvuinen lehmä painaa noin 450-650kg ja sonni noin 750-950 kg.

Emolehmätarkkailussa vuonna 2007 Highland cattlea oli 5 % tarkkailuun kuuluvista emoista.

Lisätietoja rodusta saa Suomen Highland cattle clubista  www.highlandcattle.fi

 

Limousin (Li)

limousin.jpgLimousin on Ranskasta Limogesin maakunnasta lähtöisin oleva keskikokoinen liharotu, joka on tullut tunnetuksi ympäri maailmaa erityisen hyvien teurasominaisuuksiensa vuoksi. Väriltään eläimet ovat kullanruskeita. Suomessa kanta on ensisijaisesti sarvellista ja jonkin verran on myös nupoja sukulinjoja. Limousin on Suomen suosituin liharotu keinosiemennyksessä ja poikineiden risteytysemolehmien määrässä.

Limousin on siroluinen liharotu. Ruhojen lihaprosentti sekä arvo-osien osuus ruhon kokonaislihamäärästä on erittäin korkea ja koska rasvoittumisen vaaraa on pieni soveltuu rotu voimaperäiseen ruokintaan. Lihan hienosyisestä rakenteesta johtuen se ei tarvitse sisäistä rasvaa mureutuakseen ja siksi rotu vastaa hyvin kuluttajien toiveisiin vähärasvaisesta lihasta. Rodulle on tyypillistä korkea rehunhyötysuhde joten sen vaikutus tuotannon kannattavuuden parantamiseen on merkittävä. Vasikat syntyvät siroutensa vuoksi pääsääntöisesti helposti ja ovat siksi hyvin elinvoimaisia. Tämän vuoksi rotu onkin suosituin risteytyksissä, kaikissa kehittyneissä karjatalousmaissa.

Täysikasvuinen lehmä painaa 650-850 kg ja sonni 1000-1200 kg.

Emolehmätarkkailussa vuonna 2007 Limousineja oli 16 % tarkkailuun kuuluvista emoista.

Lisätietoja rodusta saa Suomen Limousinyhdistykseltä www.limousin.fi

 

Simmental (Si)

simmental.jpgSimmental on kotoisin Keski-Euroopasta, missä sitä käytetään sekä maidon- että lihantuottajana. Rotu on pääosin jakaantunut kahtia käyttötarkoituksen mukaan ja Suomessa käytössä on lihantuotantoon jalostettu tyyppi. Väriltään eläimet ovat valkoisenruskean kirjavia. Kanta on joko sarvellista tai nupoa.

Simmental sopii parhaiten voimaperäiseen ruokintaan koska rasvoittumisen riskiä ei ole. Simmental on parhaimmillaan emorotuna koska, hyvän maidontuotannon ansiosta vieroituspainot ovat erinomaisia.

Täysikasvuinen lehmä painaa 700-950 kg ja sonni 1200-1400 kg.

Emolehmätarkkailussa vuonna 2007 simmentaleja oli 11% tarkkailuun kuuluvista emoista

Lisätietoja rodusta saa Suomen Simmentalyhdistykseltä www.simmentalyhdistys.fi

 

 

Blonde d'Aquitaine

blondi.jpgBlonde d'Aquitaine eli Blondi on uudehko liharotu Suomessa. Rotu on kehitetty Ranskassa 1960 luvulla yhdistämällä Quercy-, Garonne- ja Blonde Pyrenee rodut. Suomen eläimet ovat sarvellisia mutta maailmalta löytyy myös nupoja linjoja. Rotutaustan takia eläinten värit vaihtelevat kermanvaaleasta ruskeaan. Rotu on kasvattanut nopeasti suosiotaan Ranskassa.

Puhdasrotuisella eläimellä teurasprosentti voi olla jopa yli 60. Eläimet ovat siroluisia, suurikokoisia ja pitkiä. Poikimiset ovat vasikoiden muodosta johtuen helpohkoja. Näiden ominaisuuksien vuoksi  blondi onkin parhaimmillaan pääterotuna eli teuraseläinten isärotuna. Rotu tulee sukukypsäksi myöhään ja hiehot poikivat yleensä vasta kolmevuotiaina, myös poikimavälit ovat pitkät. Tästä johtuen blondi soveltuu huonosti risteytysemojen jalostamiseen.

Täysikasvuinen lehmä painaa 700-900 kg ja sonni 1200-1400 kg.

Emolehmätarkkailussa 2007 Blondeja oli 4 % tarkkailuun kuuluvista emoista.

Suomessa ei ole toistaiseksi Blonde d'Aquitaine rotuyhdistystä.