Uutiset

2.2.2017Antti Niskanen on Vuoden 2016 CowboyLue lisää »2.2.2017Lausunto: maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lihakarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksistaLue lisää »5.12.2016Kokkaa koko komeus -videoilla kerrotaan pihvilihan hyvän maun tarinaLue lisää »

Liity postituslistalle

Haluatko ilmoittaa Pihvikarja-lehdessä?

Ilmoitusasioissa ota yhteyttä Armi Mäenpäähän
armi.maenpaa(at)gmail.com

Nautaparlamentti 2015

Naudanlihan synninpäästö

Nauta muuttaa ihmisravinnoksi paljon sellaista kasvillisuutta, jota ihminen ei voi sellaisenaan syödä. Kasvipeitteiset laitumet ja nurmet pitävät pintamaata paikoillaan ja pidättävät ravinteiden valumista vesistöihin.
Suurin osa maailman maatalousmaasta on laidunta, joiden hiilinielupotentiaali on valtava. Monivuotisten nurmien juuristo on tärkeä hiilivarasto. Nurmea syövä nauta tuottaa myös vähemmän metaania kuin muilla tavoin ruokittu. Nurmen kautta sitoutunut hiili korvaa mahdolliset metaanipäästöt ilmastonmuutoksen kannalta.
Suomalainen liha on turvallista. Kiellettyjen aineiden käyttöä ei ole Suomen kotieläintuotannossa osoitettu koskaan. Sallittujen lääkeaineiden jäämiä ei ole todettu viimeisen viiden vuoden aikana.
Suomalaisilta kotieläimiltä todetaan antibioottiresistenssiä kansainvälisesti verrattuna hyvin vähän. Naudalla resistenssiä todetaan kotieläimistä vähiten.
Suomalainen liha on käytännössä vapaata salmonellasta, joka on maailmalla hyvin yleinen. Esiintyminen kotimaisessa lihassa on hyvin epätodennäköistä.
Punainen liha on hyvä proteiinin, raudan, seleenin ja B12-vitamiinin lähde. Prosessoidun lihan kulutus kannattaa minimoida ja syödä punaista lihaa runsaan kasvisannoksen kanssa.

Valtakunnallinen Nautaparlamentti on naudanlihantuottajien ja lihanautaketjussa toimivien yhteistyötahojen perinteikäs tapaamisfoorumi, joka järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea. Tänä vuonna Nautaparlamentin järjestivät Pihvikarjaliitto ja liharotuisten nautojen kasvattajayhdistykset.

Seminaarissa esiintyivät nurmiviljelyn asiantuntija, tohtori Gilles Bélanger Kanadasta, nautojen ruokintaan erikoistunut johtava tutkija Aidan Moloney Irlannista, Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin, lantakoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskuksesta, tutkimusjohtaja Anna-Liisa Myllyniemi Evirasta sekä farmakologian professori emeritus Ilari Paakkari Helsingin yliopistosta.

Nautaparlamentti 2015 Tampereella

Valtakunnallinen Nautaparlamentti on naudanlihantuottajien ja lihanautaketjussa toimivien yhteistyötahojen perinteikäs tapaamisfoorumi, jossa kuullaan ja keskustellaan naudanlihantuotantoon liittyvistä ajankohtaisista aiheista.

Vuonna 2015 Nautaparlamentti järjestettiin Tampereella 23.-24. heinäkuuta Pihvikarjaliiton ja rotuyhdistysten toimesta. Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui yli 130 osallistujaa. Tällä kertaa myös naudat esittäytyivät suurelle yleisölle suunnatussa eläinnäyttelyssä, joka järjestettiin Suomen Hereford -yhdistyksen toimesta  Eteläpuistossa, aivan Tampereen keskustassa.

Parlamentin ohjelma koostui asiantuntijapuheenvuoroista, joiden aiheina olivat mm. naudanlihan tuotannon suhde vesiensuojeluun ja lannan ravinteiden kierrätykseen; nurmirehun sekä muun ruokinnan merkitys naudanlihan syöntilaadulle; naudanlihan turvallisuus ja terveydellinen laatu sekä naudanlihan syönnin ja terveyden välinen yhteys. Mukana oli huippuasiantuntijoita sekä Suomesta että ulkomailta.

Esitykset

Nautaparlamentin esitykset avautuvat pdf-muodossa klikkaamalla kunkin esiintyjän nimessä olevaa linkkiä. Käytettäessä lähteenä on mainittava esitelmän pitäjän nimi ja Nautaparlamentti 2015.

Itämeri, ilmasto ja lihantuotanto

Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin, Baltic Sea Action Group

Lannan ravinteet kiertoon

Hankekoordinaattori Tarja Haaranen, LUKE

Karkearehun tuotanto ja tutkimus Kanadassa

Gilles Bélanger, Ph.D., Agriculture and Agri-Food Canada,

Soils and Crops Research and Development Centre, Quebec

Tulkkaus Perttu Virkajärvi, LUKE

Kotimaisen naudanlihan turvallisuus

Anna-Liisa Myllyniemi, Tutkimusyksikönjohtaja, Evira

Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Tilalla tehtyjen toimenpiteiden vaikutus naudanlihan aistinvaraisiin ominaisuuksiin ja ravitsemukselliseen koostumukseen

Aidan P. Moloney, Ph. D., Teagasc, Animal & Grassland Research and Innovation Centre, Ireland

Tulkkaus Maiju Pesonen 

Ravinnon lihan merkitys ihmisen lajinkehitykselle ja nykyterveydelle

Ilari Paakkari, farmakologian professori emeritus, Helsingin yliopisto